Rakennuksen käyttöturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2001

Rakennuksen käyttöturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2001

1
Ympäristöministeriön asetus
rakennuksen käyttöturvallisuudesta
Annettu Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2001
Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 5 päivänä helmikuuta 1999 annetun
maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 13 §:n nojalla rakentamisessa sovellettaviksi seuraavat
määräykset ja ohjeet rakennuksen käyttöturvallisuudesta.
Määräykset ja ohjeet on ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY,
muut. 98/48/EY, mukaisesti.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2001 ja sillä kumotaan sisäasiainministeriön
15 päivänä heinäkuuta 1982 antama päätös rakennusten käyttö- ja huoltoturvallisuudesta. Ennen
asetuksen voimaantuloa vireille tulleeseen lupahakemukseen voidaan soveltaa aikaisempia ohjeita.
Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2001
Ympäristöministeri Satu Hassi
Yliarkkitehti Marttiina Fränti-Pitkäranta
Rakennuksen käyttöturvallisuus
Määräykset ja ohjeet 2001
F2 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA
2
SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Asunto- ja rakennusosasto
Rakennuksen käyttöturvallisuus
MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 2001

MERKKIEN SELITYS
Määräykset, jotka on painettu leveälle palstalle tällä isolla kirjasinkoolla,
ovat velvoittavia.
Ohjeet, jotka ovat kapealla palstalla
pienellä kirjasinkoolla, sisältävät hyväksyttäviä
ratkaisuja.

Selostukset, jotka ovat kapealla palstalla
kursivoituna, antavat lisätietoja
sekä sisältävät viittauksia säädöksiin,
määräyksiin ja ohjeisiin.

3.4 Ovet ja portit
3.5 Kulkukorkeus
3.6 Hissit, liukuportaat ym. siirtolaitteet
3.7 Sisätilojen turvavarusteet
3.8 Ulkotilojen turvallisuus
4 KOKOONTUMISTILAN TURVALLISUUS
4.1 Kokoontumistila
4.2 Istuimet
4.3 Katsomo
4.4 Kulkureitti
5 HUOLLON TURVALLISUUS
5.1 Huoltomahdollisuuksien varmistaminen
5.2 Pääsy ullakolle ja katolle
5.3 Kulku katolla ja kattoturvavarusteet
5.4 Pääsy ilmanvaihto- ja hissikonehuoneisiin
5.5 Ajoneuvo- ja tavaraliikenteen järjestäminen
Liite SÄÄNNÖKSIÄ

MERKKIEN SELITYS
1 YLEISTÄ
1.1 Soveltamisala
1.2 Olennainen vaatimus
1.3 Vaatimuksen täyttymisen osoittaminen
1.4 Vastavuoroisuuden tunnustaminen
2 PUTOAMISEN JA HARHAANASTUMISEN
ESTÄMINEN
2.1 Porras
2.2 Luiska
2.3 Tasanne
2.4 Kaide
2.5 Käsijohde
3 MUIDEN TURVALLISUUSRISKIEN
VÄHENTÄMINEN
3.1 Valoisuus ja valaistus
3.2 Lasirakenteet
3.3 Lattiapinnat
F2
Kehyksissä olevat vinjettikuvat on tarkoitettu havainnollistamaan
ohjeissa esitettyjä ratkaisuja.
1 3
YLEISTÄ
1.1 Soveltamisala
1.1.1

Nämä määräykset ja ohjeet koskevat uuden rakennuksen sekä sen
rakennuspaikan ja tontin käyttöturvallisuutta.
Muutos- ja korjaustoimenpiteisiin näitä määräyksiä ja ohjeita sovelletaan
maankäyttö- ja rakennuslain 13 §:ssä säädetyllä tavalla
ottaen myös huomioon lain 117 § ja 118 §:n säännökset.
Selostus
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL)
sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen
(MRA) ne kohdat, joihin näissä
määräyksissä ja ohjeissa viitataan, on
esitetty liitteessä Säännöksiä.
1.2 Olennainen vaatimus
1.2.1
Rakennuksen ja muun rakennuskohteen olennaisista vaatimuksista
on voimassa, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa tai sen nojalla taikka
muutoin on erikseen säädetty tai määrätty. Käyttöturvallisuuden
kannalta tämä tarkoittaa, että kohde on suunniteltava, rakennettava
ja varustettava siten, ettei sen käyttöön, huoltoon tai ylläpitoon liity
sellaista tapaturman, onnettomuuden tai vahingoittumisen vaaraa,
jota ei voida pitää hyväksyttävänä.

Ohje
Vaaran hyväksyttävyyden arviointi perustuu
kohteen tavanomaiseen tai normaalisti
ennakoitavaan käyttöön. Tällaiseen
käyttöön ei kuulu käyttäjien tietoinen
tai tahallinen riskinotto.
Käyttöturvallisuusvaatimus viittaa kolmeen
suureen riskiryhmään:
1. kaatumiset, liukastumiset ja putoamiset;
liikkuvan käyttäjän törmäystai
puristumisriskit sekä liikkuvan
kohteen tai siitä irtoavien osien aiheuttamat
iskut, leikkaamiset ja likistämiset;
2. palo-, sähkö- tai räjähdystapaturmat;
3. ajoneuvon liikkumisesta aiheutuvat
onnettomuudet rakennuksissa ja rakennuspaikoilla.

Selostus
Käyttöturvallisuusvaatimus on yksi
maankäyttö- ja rakennusasetuksen 50
§:ssä mainituista rakennuksen olennaisista
teknisistä vaatimuksista.
EU:n rakennustuotedirektiivissä (89/
106/ETY) käyttöturvallisuusvaatimus
rajoittuu vakavien ja välittömien henkilövahinkojen
riskiin rakennuskohteessa
tai sen lähellä. Riskin hyväksyttävyyteen
vaikuttaa, miten vakava onnettomuus
olisi, mikä olisi sen esiintymistodennäköisyys
sekä voitaisiinko
se estää teknisesti ja taloudellisesti
kohtuullisin toimin.
Työpaikkoihin liittyviä käyttöturvallisuusvaatimuksia
säätelee työturvallisuuslaki
(299/1958). Lain perusteella
sosiaali- ja terveysministeriö on antanut
säännöksiä eri töiden turvallisuusjärjestelyistä.
EU:n direktiivi työpaikoille asetettavista
turvallisuutta ja terveyttä koskevista
vähimmäisvaatimuksista (89/654/
ETY) on pantu täytäntöön valtioneuvoston
päätöksellä 10.6.1999.
1.3 Vaatimuksen täyttymisen osoittaminen 4
1.3.1
Käyttöturvallisuusvaatimuksen katsotaan riittävässä määrin täyttyvän,
mikäli
– rakennus suunnitellaan ja rakennetaan näissä määräyksissä
ja ohjeissa esitetyllä tavalla tai
– vaatimuksen täyttyminen todennetaan tapauskohtaisesti
muulla hyväksyttävällä tavalla ottaen huomioon rakennuksen
ominaisuudet ja käyttö.

Ohje
Tuotanto- ja varastorakennuksissa,
energiahuollon rakennuksissa sekä
muiden rakennusten teknisen huollon
tiloissa voidaan käyttää näitä määräyksiä
täydentäviä ja näitä ohjeita osittain
korvaavia ratkaisuja, joita on esitetty
myös muun kuin rakennuslainsäädännön,
esimerkiksi työturvallisuussäännösten,
maa- ja metsätalousministeriön
rakentamismääräysten tai pelastustoimen
säännösten perusteella.

2
PUTOAMISEN JA HARHAANASTUMISEN ESTÄMINEN
2.1 Porras
2.1.1
Porras on suunniteltava ja rakennettava turvalliseksi, riittävän
väljäksi ja tarkoitukseensa soveltuvaksi.

Ohje
Kerrostalon pääasiallisena kulkutienä
käytettävään portaaseen suunnitellaan
lepotaso kerrostasanteiden välille, jollei
rakennuksessa ole kerrostasanteiden
tiloja palvelevaa hissiä.
Pääportaaksi suositellaan joko lepotasolla
varustettua suoravartista porrasta
tai keskiaukoltaan laajasäteistä lepotasollista
kiertävää porrasta. Kierreporras
ei käyttömukavuudeltaan yleensä
sovellu pääportaaksi.
Portaan avoaskelmien välistä ei saa
mahtua läpi särmältään yli 110 mm:n
– asunnossa yli 100 mm:n – mittainen
kuutio.
Porrassyöksyn ja välitasanteen sivupinnan
sekä seinän välistä ei saa mahtua
läpi särmältään yli 50 mm:n mittainen
kuutio. Suurempi aukko edellyttää
kaidetta tai muuta suojarakennetta.
Jos porrasaskelman pinta on käyttötarkoituksessaan
liukas, sen etureuna
varustetaan liukuesteellä.
Portaat osoitetaan selvästi valaistuksen
ja pintojen vaaleus- tai värierojen avulla.

1.4 Vastavuoroisuuden tunnustaminen
1.4.1
Milloin näissä ohjeissa tai selostuksissa on annettu tietoa käytettävissä
olevista SFS-standardeista, niiden ohella ja sijasta voidaan
vastavuoroisesti käyttää myös muussa Euroopan talousyhteisön jäsenmaassa
voimassa olevaa käyttöturvallisuustasoltaan vastaavaa
EN- tai muuta standardia.
110x110x110
(asunnossa 100x100x100)
50x50x50
50
5
Nousu Etenemä
Asuinhuoneesta toiseen
kulkua välittävä porras £ 190 ³ 250
Muiden varsinaisten käyttötilojen
sisäporras yleensä £ 180 ³ 270
Kokoontumistilan porras £ 160 ³ 300
Katettu tai lämmitetty
ulkoporras £ 160 ³ 300
Kattamaton ulkoporras £ 130 ³ 390
Selostus
Uloskäytävän portaiden vähimmäisleveys
määräytyy RakMK osan E1 kohdan
10.4 mukaisesti. Lisäksi kohdan
10.1.1. mukaan jokaiselta poistumisalueelta
on oltava mahdollista kuljettaa
uloskäytävän kautta liikuntakyvytön
henkilö paareilla.
Kulkuyhteyksien suunnittelusta ja rakentamisesta
asuinrakennuksissa määrätään
RakMK:n osassa G1.
2.1.3
Uloskäytävänä toimivan portaan askelman nousu saa olla enintään
180 mm. Etenemän tulee olla vähintään 270 mm. Uloskäytävässä,
jota ei samalla käytetä rakennuksen tavanomaiseen sisäiseen liikenteeseen,
saa portaan nousu olla enintään 200 mm.
Ohje
Portaan nousun ja etenemän suositeltavat
mitat on esitetty seuraavassa taulukossa:
2.1.2
Portaan askelman nousun ja etenemän suhde tulee valita siten, että
porras on käyttötarkoituksessaan helppokulkuinen.
Ohje
Normaaliin askelrytmiin sopiva mitoitus
sisäportaissa saadaan kaavasta
2n + e » 630 mm,
jossa n on askelman nousu ja e on
etenemä. Ulkoportaissa tämän kaavan
antama luku voi olla suurempi, ei kuitenkaan
yli 660 mm.
Kun askelmien etureunat ovat yhdensuuntaiset,
etenemä mitataan vaakasuoraan
reisilankun sisäsivun suunnassa
tai reisilankuttomassa portaassa
askelman sivun suunnassa.
Mikäli askelmien etureunat eivät ole
yhdensuuntaiset, etenemä mitataan
600 mm:n etäisyydeltä askelman kapeasta
päästä, kun portaan leveys on alle
1200 mm.
1200 mm tai sitä leveämmässä portaassa
etenemä mitataan 900 mm:n etäisyydeltä
askelman kapeasta päästä. Kuitenkaan
etenemä tällaisessa portaassa
ei saa olla 150 mm:ä pienempi mitattuna
400 mm:n etäisyydeltä askelman
kapeammasta päästä.
Kun portaassa on pyöreä keskipilari,
etenemä mitataan askelman halkaisevaa
sädettä vastaan kohtisuoraan.
TAULUKKO 2.1.3
NOUSU JA ETENEMÄ (mm)
Uloskäytävässä ei suositella yksittäisiä
porrasaskelmia.
alle1200
600
³1200
400
900
e ³150
e
e
Askelmanousut tehdään samankor- 6
kuisiksi kaikissa ao. portaan askelmissa.
Valmisportaan asennustoleranssi
kerrosvälillä on enintään 7 mm ja se
sijoitetaan alimpaan nousuun.
Selostus
Suomen rakentamismääräyskokoelman
osan F1 kohdan 2.2.3 tarkoittamissa
portaissa enimmäisnousu on 160 mm
ja vähimmäisetenemä 300 mm.
Ohje
Portaan kaltevuudessa oleva, useamman
kuin yhden askelman kattava ns.
lastenvaunuluiska ei ole turvallinen.
Luiskaa ei suositella ainoaksi kulkuväyläksi
yli metrin tasoerolle.
Selostus
Suomen rakentamismääräyskokoelman
osan F1 tarkoittaman luiskan enimmäiskaltevuus
on 8 % (1:12,5). Luiskan
enimmäispituus on tällöin 6000 mm,
jonka jälkeen tarvitaan 2000 mm:n pituinen
vaakasuora välitasanne. Ilman
välitasanteita luiskan kaltevuus saa
olla enintään 5 % (1:20).
2.3 Tasanne
2.3.1
Rakennuksen ja sen ulkotilojen tasanne on suunniteltava ja rakennettava
siten, ettei sen reunalla ole tasoerosta johtuvaa harhaanastumisen
tai kompastumisen vaaraa.
Ohje
Kun porrashuoneen kerrostasanteella
oleva ovi on tasanteelta alaspäin johtavan
syöksyn sivuseinän jatkeella, se
sijoitetaan vähintään 400 mm:n etäisyydelle
porrassyöksyn yläreunasta.
Tasanteelta alaspäin johtavaa syöksyä
vastapäätä olevan oven etäisyys syöksyn
reunasta on vähintään 1500 mm.
Uloskäytävän kulkureitillä olevan oven
eteen ja taakse varataan vähintään
800 mm pituinen tasanne.
2.3.2
Oleskeluun ja kulkuun tarkoitetuilla rakennuksen tasanteilla sijaitsevat
ikkunat, luukut ja muut vastaavat aukot on mitoitettava kestämään
henkilökuorma, mikäli putoamisvaara on olemassa.
Ohje
Tällainen tasanne on lattia, kattoterassi,
pihatasanne sekä huoltoväylänä käytettävä
vesikaton osa.
Aukko voidaan myös suojata erityisellä
suojarakenteella. Tätä ei tarvita, mikäli
ikkunan tai luukun kehysrakenteen
yläpinta on tasanteen pinnasta vähintään
700 mm:n korkeudella.
Suojarakenne on sopivasta rakennusaineesta
tehty kaide, ristikko tai säleikkö,
jonka väleistä saa mahtua läpi
särmältään enintään 110 mm:n mittainen
kuutio. Suojarakenne kiinnitetään
niin, ettei lapsi voi sitä avata.
Sisäänpäin aukeava kattoikkuna, savunpoisto-
tai muu luukku varustetaan
suojarakenteella rakennuksen kaikilla
katto- ja ulkotasanteilla.
2.2 Luiska
2.2.1
Luiska on suunniteltava ja rakennettava turvalliseksi, riittävän
väljäksi ja tarkoitukseensa soveltuvaksi.
³800 ³800 ³400
³1500
2.4 Kaide 7
2.4.1
Kaide tulee rakentaa, kun putoamiskorkeus ylittää 500 mm ja putoamisen
tai harhaanastumisen vaara on olemassa. Kaiteen tulee olla
turvallinen ja tarkoitukseensa soveltuva. Kaide voi olla suojakaide
tai avokaide.
Ohje
Kaide mitoitetaan kestämään sijaintipaikan
käyttötarkoituksen mukaiset
henkilökuormat. Kaidetta ei tarvitse
rakentaa, kun toiminnan luonne vaatii
kaiteettomuutta, esimerkiksi näyttämökorokkeen
reunaan.
2.4.2
Suojakaidetta on käytettävä yli 700 mm:n tasoeroissa kohteissa,
joihin lapsilla on pääsy.
Kaiteen suojaavan osan tulee ulottua vähintään 700 mm:n korkeudelle
tasanteen tai askelman pinnasta. Siinä ei saa olla vaakasuoria
rakenteita tai kuvioita, jotka tekevät kiipeilyn mahdolliseksi.

 

2.4.3
Avokaidetta voidaan käyttää kohteissa, joihin lapsilla ei ole pääsyä
tai joissa ei ole putoamisvaaraa.
Ohje
Avokaiteeseen tehdään vaakavälijohteet
niin, ettei johteiden keskinäinen
etäisyys tai etäisyys portaasta ja tasanteesta
ylitä 500 mm.
Avokaidetta ilman vaakavälijohteita
voidaan käyttää ennakkovaroituksena
vaarallisesta kohdasta tai muutoin ohjaamaan
kulkua.
2.4.4
Kaiteen korkeus määräytyy putoamiskorkeuden ja tilan käyttötarkoituksen
mukaan.
Ohje
Kaiteen korkeus mitataan pystysuoraan
kaiteen suojaamalta tasanteelta tai kohdalta,
jossa on mahdollista seistä. Portaassa
korkeus mitataan askelman etureunasta.
Kaidekorkeus mitoitetaan
seuraavan taulukon mukaan.
SUOJAKAIDE AVOKAIDE
200x200x200
60x60x60
30x30x30
110x110x110
(asunnossa 100x100x100)
Ohje
Erityisesti parvekkeilla ja muilla oleskelutasoilla
suositellaan, että kaiteen
suojaava osa on läpinäkyvä tai siinä
muutoin on matalalla sijaitsevia kurkistusaukkoja.
Jos kaiteen suojaavassa osassa on ainoastaan
pystyrakenteita, sen aukoista
saa mahtua läpi särmältään enintään
110 mm:n – asuinhuoneistossa enintään
100 mm:n – mittainen kuutio.
Muunlaisen suojaavan osan aukoista
saa mahtua läpi särmältään enintään
30 mm:n mittainen kuutio.
Kaiteen yläreunan ja suojaavan osan
välistä saa mahtua läpi särmältään
enintään 200 mm:n mittainen kuutio.
Kaiteen suojaavan osan alareunan ja
tasanteen tai askelman yläpinnan välistä
saa mahtua läpi särmältään enintään
60 mm:n mittainen kuutio.
Asuinhuoneiston ja muun lasten käyttöön
tarkoitetun huoneiston portaassa
suositellaan ns. lapsiporttia porrassyöksyn
molemmissa päissä. Jollei
portteja rakenneta, ne on tarvittaessa
voitava helposti asentaa.
TAULUKKO 2.4.4 8
KAITEEN KORKEUS (mm)
2.5 Käsijohde
2.5.1
Portaassa ja luiskassa käsijohde on asennettava koko pituudelle.
Käsijohteen tulee olla mitoitettu niin, että siitä saa tukevan otteen.
Käsijohteen pää on muotoiltava turvalliseksi.
Ohje
Käsijohde tai tukeutumista helpottava
kädensija asennetaan kaikkiin portaisiin
ja luiskiin, myös silloin kun tasoero
on vain yhden askelman korkuinen.
Käsijohteen sopiva korkeus on noin
900 mm. Asuintalon portaissa, joiden
kaidekorkeus on enintään 1000 mm,
kaiteen ylin osa voidaan muotoilla
käsijohteeksi, jolloin erillistä käsijohdetta
ei tarvita.
KAIDEKORKEUS HUOLTOKOHTEESSA
JA SEN KULKUREITILLÄ
Putoamiskorkeus yli 500 Avokaiteen
korkeus
Tasanne ³ 1100
Porras ja porrastikas ³ 900
Kaiteessa on välijohde, jonka aukon korkeus
on enintään 500 mm ja tasanteella lisäksi
jalkalista, jonka korkeus on vähintään
100 mm.
Huoltokohteet ovat paikkoja, jotka on tarkoitettu
huoltohenkilöstölle ja joihin sivullisilla
ei ole pääsyä.
KAITEEN KORKEUS
SUOJAAVAN
OSAN KORKEUS
³1100
³100
³900
PARVEN KAITEEN
LEVITYSTAPOJA
HUOLTOKOHTEEN KAIDEKORKEUDET
£500
£500
£500
£500
³700
Koko Suojaavan
kaiteen osan
Putoamiskorkeus korkeus korkeus
Enintään 500 – –
Yli 500,
enintään 700 ³ 900 –
Yli 700,
enintään 3000 ³ 900 ³ 700
Yli 3000,
enintään 6000 ³ 1000 ³ 700
Yli 6000 ³ 1200 ³ 900
Putoamiskorkeudesta
riippumatta
Asunnon parveke
ja terassi ³ 1000 ³ 700
Istumakatsomon
etureuna ³ 700 ³ 700
+ levitys *)
*) Istumakatsomon parvekkeen tai -parven
etureunaan asennetaan tapauskohtaisesti
harkittava levitys, joka voi olla
– kaiteen yläreunan tasolle tai tästä vinosti
ylöspäin sijoitettu käsijohde katsomoparven
puolella taikka
– säleikkö tai muu putoamiseste putoamisaukon
puolella.
Etureunan 700 mm:n kaidekorkeus on mahdollinen
vain silloin, kun reunakaiteen ja
ensimmäisen istuinrivin välissä ei ole leveämpää
kulkuyhteyttä kuin asianomaisen
rivin istuimille johtava kulkuväli (tarkemmin
kohdassa 4.4.2)
Käsijohteen pää muotoillaan siten, et- 9
tei siihen helposti takerru tai keihästy.
Kiertävissä portaissa käsijohde sijoitetaan
ulkosivulle. Leveissä portaissa
käsijohde suositellaan rakennettavaksi
portaan molemmille sivuille.
Käsijohde kiinnitetään alapinnastaan
siten, että käsi voi liukua esteettä. Hyvän
otteen mahdollistaa pyöreässä
käsijohteessa 25–40 mm:n läpimitta.
3
MUIDEN TURVALLISUUSRISKIEN VÄHENTÄMINEN
3.1 Valoisuus ja valaistus
3.1.1
Rakennuksen ja sen ympäristön tulee olla valaistusolosuhteiltaan
siten järjestetty, että valaistus on riittävä ja rakennuksen käyttö sekä
huolto on turvallista.
Ohje
Porraskäytäviin ja muihin vastaaviin
yhteistiloihin suositellaan järjestettäväksi
automaattinen valaistuksen ohjaus
liiketunnistimien tai vastaavien
laitteiden avulla, jotta niihin saapuminen
on turvallista.
Valaisintyypin valinnassa ja valaisimien
sijoituksessa esimerkiksi hoitotilaan
on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei
lasta saateta alttiiksi kirkkaiden valopisteiden
silmiä vaurioittavalle vaikutukselle.
Valaisimien sijoituksessa otetaan huomioon
myös niiden turvallinen huollettavuus.
Selostus
Suomen rakentamismääräyskokoelman
osan G1 mukaan asuin- ja työhuoneen
ikkunoiden valoaukkojen yhteenlaskettu
koko on vähintään 10 % huonealasta.
3.1.2
Rakennuksen pintojen ja valaistuksen tulee olla sellaiset, että saavutetaan
havaitsemisen kannalta riittävät vaaleuserot.
Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä.
Ohje
Pintojen kontrastit ovat tärkeitä suunnistautumisessa
sekä kompastumistörmäys-,
harhaanastumis- ja putoamisvaaran
torjumisessa.
Kulkureitillä olevat luiskat, askelmat,
kynnykset tai tasoerot osoitetaan selvästi
valaistuksen ja pintojen vaaleustai
värierojen avulla.
2.5.2
Julkisissa ulko- ja sisätiloissa sekä liike- ja palvelutiloissa käsijohde
on sijoitettava portaan tai luiskan molemmin puolin. Johteen tulee
jatkua yhtenäisenä välitasanteella.
Ohje
Käsijohde ulotetaan vähintään 300 mm
ohi porrassyöksyn tai luiskan alkamisja
loppumiskohdan. Leveissä portaissa
suositellaan portaan keskellä käsijohdetta
2400 mm:n välein.
Erityisesti lasten käyttöön tarkoitetuissa
tiloissa kuten päiväkodeissa sijoitetaan
lisäkäsijohde lapsia varten noin
700 mm:n korkeudelle.
3.2 Lasirakenteet 10
3.2.1
Rakennuksen lasirakenteet kuten lasiseinät ja -ovet, ikkunat, valokatteet
tai lasikaiteet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että materiaalin
ominaisuuksista johtuvat riskit on otettu huomioon. Lasirakenne
mitoitetaan ja lasin tyyppi valitaan siten, ettei rikkoutuminen
aiheuta henkilön putoamisvaaraa eikä sirpaleiden putoaminen
alle jäävän haavoittumisvaaraa. Sama koskee myös muuta valoa
läpäisevää rakennetta.
3.2.2
Lasipinnan tulee kiinnikkeineen kestää siihen tavanomaisesti kohdistuvat
kuormat, jollei pintaa ole varustettu tarkoituksenmukaisella
kiinteällä törmäysesteellä.
3.2.3
Ikkunat, lasiseinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, tulee merkitä
siten, että ne helposti havaitaan.
Ohje
Kulkuväylään rajoittuva vaakajaoton
kirkas, läpinäkyvä lasipinta merkitään
lasin kestävyydestä riippumatta 900–
1500 mm:n korkeudelle sijoitetuin pysyvästi
kiinnitetyin merkinnöin.
£ 300
700
³ 300
1500
Ohje
Törmäyskuorman kestävänä ns. turvalasina
käytetään joko karkaistua tai
laminoitua lasia taikka lankalasia.
Mikäli karkaistun lasin rikkoutuminen
ja murentuminen johtaa henkilön suoranaiseen
putoamisvaaraan – esimerkiksi
kaiteen läpi – käytetään lankalasia,
laminoitua lasia tai laminoidun
ja karkaistun lasin yhdistelmää. Putoaminen
voidaan myös estää sopivalla
suojarakenteella.
Karkaistun turvalasin käyttö on perusteltua
kaikissa muissa kuin edellisessä
kappaleessa mainituissa putoamisvaaraan
johtavissa kohteissa. Suuremman
taivutuslujuutensa vuoksi se valitaan
erityisesti kohteisiin, joissa on korkea
lujuusvaatimus tai lasi on alttiina toistuvalle
dynaamiselle tai termiselle
kuormitukselle. Tällaisia kohteita ovat
ovet, liikuteltavat väliseinät, ikkunat ja
ulkoseinä- sekä valokatelasitukset.
Yleisön (myös lasten) käyttöön tarkoitettujen
tilojen kulkuväylien ovissa
käytetään turvalasia, kun lasipinnan
korkeus lattiasta on vähemmän kuin
1500 mm. Turvalasia käytetään myös
näiden ovien viereisissä ikkunoissa ja
lasiseinissä silloin, kun umpinainen
karmi-, puite- tai seinärakenne oviaukon
ympärillä on pienempi kuin
300 mm.
Yleisön (myös lasten) käyttöön tarkoitettujen
tilojen ikkunoissa ja lasiseinissä
käytetään turvalasia, kun lasipinnan
korkeus lattiasta on vähemmän
kuin 700 mm.
Asuntojen ikkunoissa, ovissa ja lasiseinissä,
joissa lasipinta ulottuu 700 mm
lähemmäksi lattiaa, katsotaan 6 mm:n
paksuinen tavallinen tasolasi riittäväksi
turvalasin asemesta. Kokolasiovet saunassa
ja pesuhuoneessa ovat kuitenkin
aina karkaistuja.
Parvekkeiden lasikaiteet suunnitellaan
kohdan 2.4 mukaan kuten kaiteet
yleensä. Kaiteen yläpuolinen parvekelasitus
tehdään karkaistuna (ja tarvittaessa
laminoituna), jollei sitä asenneta
riittävän tukeviin ja asianmukaisesti
kiinnitettyihin puitteisiin.
3.3 Lattiapinnat 11
3.3.1
Lattiapinnan tulee olla riittävän tasainen ja valmistettu tilan käyttötarkoitukseen
soveltuvasta materiaalista niin, että liukastumis- tai
kompastumisriski on pieni.
Ohje
Lattian liukkautta arvosteltaessa riskinä
pidetään todennäköistä liukkausvaihtelua,
joka seuraa käytön luonteesta
tai säästä. Liukkauden muutokset
voivat johtua pinnalle joutuvasta vedestä,
jäästä, lumesta, rasvasta, pesuaineesta
tai puiden lehdistä. Lisäksi
arvioidaan pinnan vanhenemisesta ja
kulumisesta aiheutuvat riskit.
3.4 Ovet ja portit
3.4.1
Rakennuksen ovien ja porttien tulee olla helposti avattavissa. Ovien,
porttien ja puomien tulee toimia turvallisesti niin, etteivät ne
aiheuta tapaturman vaaraa. Ne on varustettava tarkoituksenmukaisin
turvavarustein.
Ohje
Kynnyksiä ei suositella kompastumisriskin
takia; välttämättömät kynnykset
tehdään mahdollisimman matalina.
Heilurioveen tehdään läpinäkyvä osa
törmäysten välttämiseksi.
Liukuovi varustetaan turvalaitteella,
joka estää oven putoamisen kiskoltaan
ja kaatumisen.
Nosto-ovi ja -portti varustetaan mekanismilla,
joka estää sen hallitsemattoman
putoamisen.
Automaattioven avautuminen kulkuväylälle
suunnitellaan ja toteutetaan
niin, ettei törmäysvaaraa synny. Oven
edustalle lattiaan tehdään tarvittaessa
oven kääntymisaluetta kuvaava turvamerkintä.
Automaattioven ja -portin hätäpysäytyslaitteet
sijoitetaan helposti havaittavaan
ja luokse päästävään paikkaan.
Sähkövirran katketessa ovet ja portit on
voitava avata käsin.
Selostus
Nosto-ovien ja -porttien suunnittelua
koskee valtioneuvoston päätös koneiden
turvallisuudesta (94/1314). Kauppa-
ja teollisuusministeriö on antanut
määräyksiä sekä Turvatekniikan keskus
ohjeita näiden määräaikaistarkastuksista.
3.5 Kulkukorkeus
3.5.1
Huonetilan kulkuväylän vapaa vähimmäiskorkeus on pääsääntöisesti
2100 mm.
Ohje
Oviaukon kohdalla korkeus saa olla
välttämättömien karmien ja kynnysten
verran pienempi. Muun kuin uloskäytävässä
olevan ja siihen johtavan portaan
sekä asunnon sisäisen portaan kulkukorkeus
voi paikoittain olla 1950 mm.
Selostus
Uloskäytävän vähimmäiskorkeus on
2100 mm RakMK osan E1 kohdan 10.4
mukaisesti.
3.6 Hissit, liukuportaat ym. siirtolaitteet 12
3.6.1
Hissien, porrasnostimien, liukuportaiden, -käytävien ja vastaavien
henkilösiirtolaitteiden tulee toimia turvallisesti. Ne on varustettava
asianmukaisin turvalaittein ja helposti tunnistettavin ja käytettävin
hätäpysäyttimin. Hätäpysäyttimen luo on voitava päästä helposti.
Selostus
Henkilösiirtolaitteita koskee valtioneuvoston
päätös koneiden turvallisuudesta
(94/1314). Kauppa- ja teollisuusministeriö
on antanut määräyksiä ja Turvatekniikan
keskus ohjeita näiden laitteiden
turvallisuudesta ja tarkastamisesta.
3.7 Sisätilojen turvavarusteet
3.7.1
Rakennus tulee varustaa sen käyttöön soveltuvin tarkoituksenmukaisin
turvaratkaisuin ja -varustein.
Ohje
Koti-, työ- ja vapaa-ajan tapaturmien
välttämiseksi suositellaan seuraavia varusteita
ja suunnitteluratkaisuja:
Asunnot, majoitus- ja hoitotilat, lasten
tilat
– tuuletusikkunan ja -luukun aukeamisrajoitin,
joka rajoittaa raon 100
mm:in, jollei aukossa ole ritilää,
säleikköä tai muuta putoamisestettä
– parvekkeenoven aukipitolaite ja aukeamisrajoitin,
joka rajoittaa raon
100 mm:in; rajoitin suunnitellaan
sellaiseksi, ettei lapsi voi sitä helposti
avata mutta se ei estä oven normaalia
käyttöä (esimerkiksi korkealle
sijoitettu tavallinen haka)
– lukittavat tilat lääkkeille sekä puhdistusaineille,
maaleille yms.
– avaamisesteellä varustettu keittiölaatikosto
– lieden kaatumiseste (uuninluukulle
kiivettäessä), luukun salpa sekä liesitason
ja kytkimien kosketuseste
– lieden turva-ajastin
– turvasuojatut pistorasiat
– tulisijallisiin tiloihin häkävaroitin.
Kylmiöt, varastot yms.
– sisältäpäin avattavissa oleva lukko
tiloihin, joihin saattaa erehdyksessä
lukittua.
Saunat
– löylyhuoneen oveen lukkiutumaton
salpa, esimerkiksi rullasalpa; oven
aukeamissuunta ulospäin
– kaide, käsijohde tai muu järjestely,
jolla estetään kosketus kiukaaseen
– käsijohde tai kädensija lauteille nousua
varten.
Wc- ja peseytymistilat
– lukko ulkopuolelta avattavissa
– tukitanko tai -kädensija suihkutilaan
ja kylpyammeen viereen
– wc-oven aukeamissuunta ulospäin.
Selostus
Pelastustoimilaki 561/1999 edellyttää
riittävää määrää palovaroittimia.
3.8 Ulkotilojen turvallisuus 13
3.8.1
Rakennuksen piha-alue on suunniteltava ja rakennettava siten, että
– ajoneuvo- tai tavaraliikenne ei vaaranna käyttäjien tai sivullisten
turvallisuutta,
– pihan jyrkänteet on suojattu sopivin rakentein tai istutuksin,
– pihan kulkutiet portaineen ja luiskineen ovat turvalliset sekä
varustetut tarkoituksenmukaisin kaitein ja käsijohtein sekä
– leikkivälineet ovat turvallisia ja niiden alustan rakenne on
tarkoitukseen sopiva.
Ohje
Tontin ajotiet ja pysäköintialueet erotetaan
jalankulku-, leikki- ja oleskelualueista.
Ajoneuvojen väylät suunnitellaan
niin, etteivät ne risteä leikkialueille
johtavien kulkuteiden kanssa.
Mikäli ajoneuvo- ja jalankulkuväylien
risteämistä ei täysin voida välttää, risteyspaikat
merkitään rakenteellisin
ratkaisuin kuten kaitein, pollarein ja
ajohidastein.
Ajoneuvoliikenteelle tarkoitetut reitit
sijoitetaan siten, että ovien ja porttien
avautumiselle sekä jalankulun reiteille
kuten portaille, luiskille ja jalkakäytäville
on riittävästi tilaa.
Jäteauton reitti suunnitellaan siten, ettei
auto joudu peruuttamaan piha-alueella.
Poikkeuksena on sellainen erillinen
piha-alue, joka on tarkoitettu yksinomaan
huolto- ja jätteenkäsittelytoimintoihin.
Pihan tasoerojen ja kulkuteiden suunnittelussa
ja rakentamisessa noudatetaan
soveltuvin osin luvun 2 periaatteita.
Kaiteen sijasta voidaan soveltuvin
osin käyttää esimerkiksi istutuksia
tai maastoon sovitettuja kiinteitä
istutuslaatikoita.
Leikkikenttävälineiden alle rakennetaan
iskua vaimentava alusta, kun vapaa
putoamiskorkeus on yli 600 mm.
Vaikka putoamiskorkeus on edellä
mainittua pienempi, alustaksi ei sovellu
kova materiaali. Leikkivälineet ja oleskelukalusteet
tehdään materiaaleista,
jotka eivät ole myrkyllisiä eivätkä vaadi
ongelmajätekäsittelyä.
Leikki- ja oleskelualueiden yhteyteen
istutetaan kasveja, joiden turvallisuusja
terveellisyysriski on pieni.
Selostus
Leikkikenttävälineitä koskevat seuraavat
standardit:
SFS-EN 1176 1–7:
Leikkikenttävälineet.
Osa 1: Yleiset turvallisuusvaatimukset
ja testausmenetelmät
Osa 2: Keinut
Osa 3: Liukumäet
Osa 4: Köysiradat
Osa 5: Karusellit
Osa 6: Keinumisvälineet
(tukipiste alapuolella).
Osa 7: Ohjeita asennuksesta,
tarkastuksesta, huollosta ja
ylläpidosta
SFS-EN 117:
Leikkikenttien iskua vaimentavat alustat.
Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät.
3.8.2 14
Sisäänkäyntien ja kulkuväylien kohdat sekä talvella käytettävät leikki-
ja oleskelualueet tulee suojata rakennuksen katolta putoavalta
lumelta ja jäältä. Määräys koskee myös rakennusta ympäröivää
katualuetta ja muuta yleistä aluetta.
Ohje
Kun katon kaltevuus ylittää 1:8, suojaamisessa
käytetään katolle sijoitettavia
lumiesteitä, ovien yläpuolisia
katoksia tai kulkua ohjaavia istutuksia
ja sopivia maarakenteita.
3.8.3
Rakennuksesta ulkonevan rakennusosan, laitteen tai varusteen kuten
parvekkeen, erkkerin, katoksen, opasteen, valaisinlaitteen ja
markiisin alareunan vapaa korkeus maasta tai ajo- ja kulkuväylän
pinnasta on vähintään 2200 mm, jollei kohta ole suojattu törmäysvaaran
estämiseksi.
Ohje
Suojaamisen tapa riippuu ulkonevan
osan korkeudesta sekä sijainnista kulkuväylän
suhteen. Kulkuväylällä kiinnitetään
huomiota myös pieniin ulkoneviin
osiin; esimerkiksi ovenpysäyttimet
suojataan siten, ettei kompastumis-
tai törmäysvaaraa synny.
3.8.4
Varateiden tikkaat sekä muut rakennusosat ja laitteet tulee suunnitella
ja rakentaa siten, että ne ovat hätätilanteessa käyttökelpoiset.
Ohje
Varatien tikkaan rakentamisessa noudatetaan
soveltuvin osin ohjeita talotikkaista,
kohta 5.2.2. Sivuttaista siirtymistä
varten (kulku esimerkiksi tikkaalle
kahden ikkunan välissä) seinälle
asennetaan tarkoituksenmukainen
käsijohde tai muu sopiva tuki.
Parvekkeen lattiaan tehtävän varatien
luukku on kooltaan vähintään 600 x
600 mm. Luukku suljetaan yläpuolelta
salvalla, jota lapsi ei voi helposti avata.
Samankokoista luukkua voidaan
käyttää muutoinkin järjestettäessä varatie
pystysuunnassa, esimerkiksi pientalojen
tai lomamökkien parvelta katolle.
Selostus
Ympäristöministeriön opas n:o 39, Rakennusten
paloturvallisuus & Paloturvallisuus
korjausrakentamisessa antaa
ohjeita varateiden suunnittelusta ja
mahdollisesti tarvittavan pelastustien
rakentamisesta.
Pelastustoimiasetuksen mukaan pelastustie
pihamaalla on merkittävä.
4 15
KOKOONTUMISTILAN TURVALLISUUS
Ohje
Pääpiirustuksissa ja niihin liitettävissä
selvityksissä tai erityissuunnitelmissa
esitetään:
– tilojen käyttötarkoitus
– aiottu kokonaishenkilömäärä ja sen
laskentaperusteet (huonetiloittain)
– kiinteiden istuinten sijainti ja mitat,
kulkuteiden leveydet riviväleissä ja
käytävillä sekä istuinalueiden paikkaluvut
– lattiakaltevuudet ja tasoerot
– pyörätuolipaikat
– uloskäytävien sijainnit ja leveydet
– ilmanvaihto
– alkusammutuskaluston sijoitus
– merkki- ja turvavalaistus sekä poistumisopasteet.
Selostus
Kokoontumistila on luonteensa puolesta
tulkittava MRA 53 §:n Liikkumisesteetön
rakentaminen tarkoittamaksi
tilaksi, jonne tasa-arvon näkökulmasta
kaikilla on oltava mahdollisuus
päästä.
4.1.2
Kokoontumistilassa samanaikaisesti oleskelevien henkilöiden aiottu
enimmäismäärä muodostuu kokoontumishuoneiden yhteenlasketusta
henkilömäärästä. Tilan ominaisuuksille rakennusluvassa asetettavat
vaatimukset määräytyvät aiotun henkilömäärän mukaan.
Kokoontumishuoneen enimmäishenkilömäärät:
– huonetila, jossa on kiinteät istuimet: istuinpaikkojen lukumäärä
– huonetila, jossa ei ole kiinteitä istuimia ja jossa kalustus on
esitetty: istuinten paikkaluku
– huonetila, jossa ei ole kiinteitä istuimia eikä kalustusta ole
esitetty: 2 henkilöä kullekin neliömetrille huonealaa.
Laskettaessa henkilömäärää huonealan neliömetriä kohti ei mukaan
lueta näyttämö-, puhujakoroke- tms. tilaa eikä vaatesäilytys-, keittiö-,
peseytymis-, wc- ja varastotiloja.
Ohje
Aiottu henkilömäärä on uudisrakentamisessa
pääsääntöisesti tilan suunnittelun
lähtökohta sekä käyttöturvallisuuden
että esimerkiksi paloturvallisuuden
tai ilmanvaihdon kannalta. Tilan
ominaisuudet tarkastetaan rakennusvalvonnassa
pitäen lähtökohtana
esitettyä henkilömäärää.
Rakennuksen tilat voidaan tarvittaessa
edellyttää järjestettäväksi siten, että
suurin osa henkilöistä voi poistua muuta
tietä kuin sisääntuloaulan kautta.
Tämä tulee harkittavaksi esimerkiksi
elokuvateattereiden suunnittelussa.
Selostus
MRA 54 §:n mukaan kokoontumistilaa
koskevassa rakennusluvassa tai toimenpideluvassa
vahvistetaan kyseisessä
tilassa samanaikaisesti sallittujen
henkilöiden enimmäismäärä. Tätä
osoittava ilmoitus on kiinnitettävä
näkyvälle paikalle kokoontumistilaan.
Uloskäytävien mitoitusta varten henkilömäärä
voidaan tarvittaessa arvioida
huoneistoalan perusteella:
1 henkilö / 1 m2 huoneistoalaa (RakMK
E1, taulukko 10.4.1).
4.1 Kokoontumistila
4.1.1
Kokoontumistilan tulee olla sen käyttötapa huomioonottaen tarkoituksenmukaisesti
suunniteltu ja rakennettu.
4.2 Istuimet 16
4.2.1
Istuimet on kiinnitettävä alustaan, mikäli istuinalueen lattia on kalteva
tai istuinrivien lattioiden välillä on tasoeroja.
Ohje
Riippumatta istuinten lukumäärästä
irtoistuimia saa käyttää lattiapinnaltaan
vaakasuorassa tilassa, jossa istuimet on
sijoitettu pöytien ympärille (esimerkiksi
ravintola- ja luentokalustus). Samoin
irtoistuimia saa käyttää, kun vaakasuorien
lattioiden väliset tasoerot on
suojattu kaiteella.
4.2.3
Kiinteät ja toisiinsa kytketyt istuimet on järjestettävä istuinriveinä
istuinalueiksi, joiden sivulla on kulkutie.
Ohje
Istuinpaikan leveydeksi lasketaan
550 mm, jollei istuimen todellinen leveys
ole tiedossa.
4.2.2
Vaakasuoralla lattialla istuimet saavat olla irrallisia. Jos tilassa on
yli 60 tuolia, ne on kytkettävä toisiinsa vähintään neljän ryhmissä,
jollei tuoleja ole sijoitettu pöytien ympärille.
4.3 Katsomo
4.3.1
Yli 500 mm:n tasoerot varustetaan tarkoitukseen soveltuvalla suoja-
tai avokaiteella tai käsijohteella.
Ohje
Kun istumakatsomon penkkirivien keskinäinen
korkeusero ylittää 500 mm,
asennetaan rivin etureunaan tarkoituksenmukainen
kaide tai käsijohde. Sen
korkeus määritellään taulukon 2.4.4
mukaan. Edessä olevan tuolin korotettua
selkänojaa voi käyttää kaiteen
asemesta.
Tarvittaessa käytetään avokaiteita jakamaan
isoja katsomoalueita eri istuinalueiksi,
ohjaamaan kulkua ja edistämään
turvallista poistumista.
4.3.2
Seisomakatsomo on porrastettava siten, että rivillä liikkuminen on
turvallista. Katsomon seisomarivin syvyys on vähintään 500 mm.
Ohje
Mikäli tasoero seisomarivien välillä on
yli 500 mm, tarvitaan tason reunalle
kaide. Sen tyyppi ja korkeus määritellään
taulukon 2.4.4 mukaan.
Tarvittaessa käytetään avokaiteita jakamaan
isoja katsomoalueita, ohjaamaan
kulkua ja edistämään turvallista
poistumista.
4.3.3
Teleskooppikatsomo, joka avautuu ja sulkeutuu koneellisesti, on
rakennettava sitä koskevien turvallisuusmääräysten mukaan. Asiattomien
pääsy hallintalaitteille on sopivalla tavalla estettävä.
Selostus
Koneellisesti toimiviin katsomoihin
sovelletaan valtioneuvoston päätöstä
koneturvallisuudesta (1314/94) sekä
asianomaisia työturvallisuusmääräyksiä.
4.4 Kulkureitti 17
4.4.1
Istuinalueen tai seisomakatsomon kulkureitille järjestetään pääsy
suoraan kunkin rivin päästä. Kulkureitin vapaan leveyden mitoittaa
sitä käyttävien henkilöiden määrä.
Enintään 60 henkilön kokoontumistilan kulkureitin leveys on vähintään
900 mm. Yli 60 henkilölle tarkoitetussa tilassa kulkureitin
leveys on vähintään 1200 mm.
Ohje
Istuinalueen tai seisomakatsomon
kulkureitin leveys määräytyy kuten
uloskäytävissä, ks. Suomen rakentamismääräyskokoelman
osa El Rakennusten
paloturvallisuus, kohta 10.4.
Kiinteäistuimisen istuinalueen penkkirivin
jatkeeksi ei voi sijoittaa irtoistuimia.
Sivulle kääntyviä kiinteitä
lisäistuimia penkkirivien päässä on
mahdollista käyttää, tällöin kulkureitin
leveys mitoitetaan lisäistuimen ollessa
ylös kääntyneenä.
Selostus
Sisäasiainministeriö on antanut ohjeet
poistumisopasteista sekä merkki- ja
turvavalaistuksesta. Työpaikkojen turvamerkeistä
on voimassa työturvallisuuslakiin
perustuva valtioneuvoston
päätös.
4.4.3
Lattiapinnan kaltevuus istuinalueella ja kulkureitillä saa olla enintään
8 % (l:12,5).
Ohje
Kulkureitin porrasaskelmien nousu on
enintään 160 mm ja etenemä vähintään
300 mm (katso myös kohta 2.1.3).
Istuinrivien päässä käsijohteena voivat
toimia reunimmaisten istuinten selkänojat,
tarvittaessa korotettuina.
4.4.2
Istuinrivien kulkuvälin vapaan leveyden tulee olla riittävä suhteessa
kulkuväliä käyttävien henkilöiden määrään ja istuimien laatuun.
Ohje
Istuinrivin kulkuvälin vapaa leveys
suhteessa istuinten laatuun ja rivin
paikkalukuun suunnitellaan taulukon
4.4.2 mukaan.
Kulkuväli mitataan vaakasuoraan.
Mitoituksessa käytetään todellista vapaata
mittaa. Vapaaseen leveyteen ei
lasketa päänojan, kiinteän kirjoitustason
yms. vaatimaa tilaa. Istuinosa saa
olla kääntyvä.
Penkkipaikan syvyydeksi lasketaan
vähintään 350 mm ja leveydeksi vähintään
550 mm, jollei näitä suurempia todellisia
mittoja ole tiedossa. Penkkipaikat
erotetaan toisistaan leveyttä
osoittavin merkinnöin, ellei niitä muutoin
ole selvästi erotettu.
TAULUKKO 4.4.2 ISTUINRIVIN KULKUVÄLIN
Ohje VAPAA LEVEYS JA PAIKKALUKU
Kulkuvälin vapaa
vähimmäisleveys: 400 mm 500 mm 600 mm 900 mm
Kiinteät istuimet, paikkaluku
– käytävät molemmilla sivuilla £ 40 paikkaa £ 50 paikkaa £ 60 paikkaa yli60 paikkaa
– käytävä vain toisella sivulla £ 10 paikkaa £ 10 paikkaa £ 15 paikkaa £ 30 paikkaa
Kytketyt istuimet, paikkaluku
– käytävät molemmilla sivuilla £ 16 paikkaa £ 28 paikkaa £ 40 paikkaa yli40 paikkaa
– käytävä vain toisella sivulla £ 8 paikkaa £ 8 paikkaa £ 12 paikkaa £ 24 paikkaa
VAPAA
VÄLI
5 18
HUOLLON TURVALLISUUS
5.1 Huoltomahdollisuuksien varmistaminen
5.1.1
Kaikkiin rakennuksen osiin, joissa on säännöllisesti siivottavia,
huollettavia tai tarkastettavia rakennusosia, varusteita taikka laitteita,
on järjestettävä pääsy ja työskentelymahdollisuus niin, että
työntekijöiden ja sivullisten turvallisuus on otettu huomioon.
Ohje
Rakennuksen huoltokohteille johtavat
kulkutiet mitoitetaan ja rakennetaan
kohdassa 5.2 annettuja määräyksiä ja
ohjeita tarkoituksenmukaisesti soveltaen.
Huoltotasanteille ja -portaisiin tehdään
avokaide ja vähintään 100 mm:n
korkuinen jalkalista.
Rakennuksen käytön ja huoltotöiden
vaatimat järjestelyt kuten esimerkiksi
liputus tai lampunvaihto suunnitellaan
siten, että toimet voidaan toteuttaa turvallisesti.
Rakennuksen lasipintojen, ikkunoiden,
kattoikkunoiden ja parvekelasien puhdistus
ja huolto suunnitellaan suoritettavaksi
niin, ettei tätä työtä tekevälle
henkilölle tai työstä johtuen sivullisille
aiheudu vaaraa. Avattavia ikkunoita,
kattoikkunoita sekä tuulettamiseen ja
lämmönsäätöön tarkoitettuja laitteita
on voitava säätää turvallisella tavalla.
Asunnon ikkunat, joiden yläreuna on
yli 3 metrin korkeudella maasta, parvekkeesta
tai muusta turvallisesta alustasta,
on voitava pestä sisältä, jollei
pesua ole järjestetty turvallisesti ulkoa
tehtäväksi. Vastaavasti asunnon parvekelasien
ulkopinnat on voitava pestä
parvekkeelta.
Selostus
EU:n koneturvallisuusdirektiivin (89/
392/EEC) ja Suomessa valtioneuvoston
koneturvallisuuspäätöksen (1314/
1994) mukaisesti kaikkiin tuotannossa,
säädössä ja kunnossapidossa tarvittaviin
paikkoihin tulee päästä turvallisesti.
Direktiivin perusteella on laadittu
standardiehdotukset prEN 12437, osat
1–4, Koneiden ja teollisuuslaitosten
kiinteät kulkutiet, joka kumoaa Suomessa
voimaan tullessaan standardin
SFS 5069 Koneturvallisuus. Työskentelytasot,
kulkutiet, portaat ja tikkaat.
5.2 Pääsy ullakolle ja katolle
5.2.1
Yli kaksikerroksisissa rakennuksissa ullakolle ja katolle tulee päästä
sekä sisä- että ulkokautta.
Ohje
Sisäpuolinen pääsy järjestetään ensisijaisesti
uloskäytävään sijoitettavan
oven tai luukun kautta. Ulkopuolinen
pääsy järjestetään talotikkaita tai henkilönostimia
käyttäen kiinteistöhuollon
ja paikallisen pelastustoimen tarpeiden
mukaan. Tavarankuljetustarve huoltokohteelle
otetaan mitoituksessa huomioon
tapauskohtaisesti.
19
5.2.2
Talotikkaan tulee olla kestävä, kiinteästi asennettu sekä turvallisesti
ja tarkoituksenmukaisesti sijoitettu.
Ohje
Tikas tehdään yleensä syöpymistä vastaan
suojatusta metallista. Tikas kiinnitetään
pystysuoraan tai noususuunnassa
eteenpäin kaltevaksi ja rakennetaan
yhtenäisenä myös mahdollisen
sivusuuntaisen siirtymän kohdalla.
Talotikkaan sivujohteiden vapaa sisäpuolinen
väli on vähintään 400 mm ja
puolien keskinäinen väli on enintään
300 mm. Johteet ulotetaan vähintään
1000 mm:n korkeudelle ylimmästä
puolasta sekä taivutetaan tästä alaspäin
lähelle katto- tai räystäspintaa siten,
että räystäälle noustaessa saadaan tukeva
ote. Sivujohteen etäisyys seinästä,
räystäästä tai muusta ulkonemasta
on vähintään 200 mm.
Alimman puolan suositeltava korkeus
lähtötasosta on 1000–1200 mm. Asuinrakennuksessa
sekä muulloinkin, kun
on tarpeen erityisesti estää pienten lasten
kiipeäminen tikkaille, käytetään vähintään
korkeutta 1200 mm. Tikkaan
alapäässä voidaan myös käyttää vedettävää
tai käännettävää jatkosta. Tällöin
tikkaan alapää on enintään 2000 mm:n
korkeudella lähtötasosta.
Kun talotikkaan nousukorkeus ylittää
8 metriä, tikas varustetaan turvakiskolla
tai selkäsuojuksella.
Enintään kaksikerroksisessa rakennuksessa
talotikas voi olla myös lahosuojattua
puuta. Puisen tikkaan puolien
väli saa olla keskeltä keskelle 400 mm
ja johteet saadaan katkaista 600 mm
ylimmän puolan yläpuolelta.
Katolle johtavan kulkutiekuilun vähimmäismitat
ovat 900 x 900 mm.
Kulkutiellä olevan luukun kulkuaukon
vähimmäiskoko on 600 x 600 mm.
Ovet ja luukut varustetaan lukkolaitteilla
siten, että ne ovat helposti avattavissa
sisältäpäin. Tarvittaessa luukkuja
kevennetään esimerkiksi jousella
tai vastapainolla. Osastoivaan sekä
osiin jakavaan luukkuun kiinnitetään
opaste, joka kehottaa sulkemaan sen.
Avatun kattoluukun putoaminen estetään
kiinnityslaitteella.
Porras, porrastikas tai tikas voivat olla
osa kulkutietä. Porras ja porrastikas
ovat tikasta suositeltavampia.
Sisäpuolinen tikas voi olla kiinteä tai
yläosastaan taikka sivujohteestaan
kiinnitetty, vedettävä tai käännettävä.
Sivujohteiden vapaa sisäpuolinen väli
on vähintään 400 mm ja puolien keskinäinen
väli enintään 300 mm. Alimman
puolan korkeus lattiapinnasta on
enintään 1200 mm. Tikas ei saa pienentää
uloskäytävän vähimmäisleveyttä
eivätkä sen osat saa käytössä tahattomasti
irrota toisistaan.
³200 ³200
300 300 ³1000
300 300 ³1000
£300
³400
5.3 Kulku katolla ja kattoturvavarusteet 20
5.3.1
Katolla sijaitseville savupiipuille, ilmanvaihtolaitteille sekä muille
säännöllistä käyntiä edellyttäville rakennusosille ja laitteille on järjestettävä
tarkoituksenmukainen, katkeamaton kulkutie.
5.3.2
Katon kaikkien turvavarusteiden tulee asennettuna kestää niille tarkoitettu
kuorma, niiden tulee olla ilmaston rasituksia vastaan riittävän
kestävät ja ne on tarkastettava sekä huollettava säännöllisesti.
Ohje
Katon turvavarusteet tehdään korroosiota
vastaan suojatusta metallista.
Enintään kaksikerroksisessa rakennuksessa
kulkutien turvavarusteet saadaan
rakentaa lahosuojatusta puusta.
Erityistä huomiota kiinnitetään katteen
lävistysten vedenpitävyyteen.
5.3.3
Katon turvavarusteet on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne
soveltuvat rakennuksen ulkonäköön ja väritykseen.
Ohje
Turvavarusteita suunniteltaessa ja rakennettaessa
lähtökohdaksi otetaan rakennuksen
ja sen kattomaiseman arkkitehtoniset
ominaisuudet ja erityispiirteet,
joita varusteet eivät saa rikkoa.
Kun lisätään vanhoihin rakennuksiin
kattoturvavarusteita, ne suunnitellaan
huolehtien siitä, ettei historiallisesti tai
rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia
tai kaupunkikuvaa turmella.
Tikkaiden, kattosiltojen, kaiteiden ym.
varusteiden rakentaminen tai muuttaminen
saattaa olla rakennuksen ulkoasua
muuttava toimenpide, joka vaatii
luvan.
5.3.4
Yli kaksikerroksisen rakennuksen katolla, jonka kaltevuus on enemmän
kuin 1:8, kattokulkutie rakennetaan kattosiltaa, lapetikasta,
kattoporrasta, askeltasoja ja jalkatukia tarkoituksenmukaisesti käyttäen.
Ohje
Kattokulkutien kaikki osat mitoitetaan
ja kiinnitetään siten, että niitä voidaan
käyttää henkilösuojainten kiinnitykseen.
Kunkin osan tulee kestää turvaköyden
varaan putoavan henkilön paino.
Kattokulkutie varustetaan yli kaksikerroksisissa
uusissa rakennuksissa
enintään 500 mm:n korkeudelle sijoitetulla
turvakiskolla tai 1100 mm korkealla
avokaiteella, kun katon kaltevuus
on 1:1,5 tai tätä jyrkempi. Mikäli
tätä loivemmalla katolla on ilmeinen,
normaalia suurempi putoamisriski, voidaan
riskialttiilla osalla edellyttää avokaiteen
tai turvakiskon rakentamista.
Kattosillan kävelytason leveys on vähintään
350 mm ja sen reunuksen korkeus
vähintään 20 mm.
Kävelytasot karhennetaan liukastumisen
estämiseksi. Tason pintarakenne
tehdään reiälliseksi siten, ettei se kerää
lunta.
Ohje
Kulkutien osien mitoituksessa noudatetaan
soveltuvin osin kohdan 5.3.4
ohjeita. Puisen lapetikkaan puolien väli
saa kuitenkin olla keskeltä keskelle
400 mm.
³350
KATTOSILTA
³20
Lapetikkaita on kahta tyyppiä: 21
– Askelmatikas, jota suositellaan käytettäväksi
loivalla katolla.
– Puolatikas, joka soveltuu käytettäväksi
jyrkällä katolla.
Lapetikkaan sivujohteiden vapaa sisäpuolinen
väli on vähintään 350 mm
sekä askelmien tai puolien keskinäinen
väli enintään 300 mm.
Askeltason vähimmäismitat ovat
250 x 400 mm.
Jalkatuen vähimmäismitat ovat
130 x 130 mm.
Kattokulkutien eri osien etäisyys toisistaan
on enintään 400 mm.
Selostus
Rakennustuotteina myytävistä kattokulkutien
osista on vaatimuksia standardeissa
SFS-EN 516 Prefabricated
acessories for roofing – Installations
for roof access – Walkways treads and
steps sekä prEN 12951 Permanently
fixed roof ladders.
Kohdan 3.8.2 mukaisesti katolle, jonka
kaltevuus on yli 1:8, rakennetaan
myös tarvittaessa lumiesteet.
5.3.5
Rakennus, jonka korkeus ylittää 9 metriä, tulee varustaa turvaköysien
kiinnitysrakentein. Rakennus on varustettava myös riipputelineiden
kiinnitysrakentein ja -varustein mikäli julkisivujen huoltoon
ei ole suunniteltu muuta toimivaa ratkaisua.
Ohje
Suositeltavin turvaköyden kiinnitysrakenne
on kattosiltaan asennettu turvakisko,
jonka avulla köyden irrotuskerrat
vähenevät. Kiinnitysrakenteena
voidaan käyttää myös asianmukaisesti
mitoitettuja kattokulkutien osia (ks.
kohta 5.3.4).
Riipputelineiden kiinnitysrakenteina
käytetään katolle asennettavia kattopollareita
ja kiinnityssilmukoita. Riipputelineitä
varten katolle voidaan asentaa
myös kiinteä kisko lähelle räystästä.
Kiskoon kiinnitetään riipputelineen
vaijerit koukuilla, jolloin niskapuomi
voi kulkea sitä pitkin pyörien avulla.
Riipputelineiden kiinnitysrakenteita ei
tarvita rakennuksissa, joissa on julkisivujen
huoltokelkka. Niitä ei myöskään
tarvita 3–4 -kerroksisessa rakennuksessa,
jossa voidaan osoittaa, että
julkisivujen kunnostustoimet ovat tehtävissä
siirrettävän henkilönostimen
avulla.
ASKELTASO JALKATUKI
³130
³400 ³130
³250
³350
ASKELMATIKAS PUOLATIKAS
³350
£300
£300
80–100 80–100
5.3.6 22
Turvaköysien ja riipputelineiden kiinnitysrakenteet mitoitetaan
kestämään niihin kohdistuva kuorma. Niiden tulee olla siten sijoitetut,
että kiinnittyminen on turvallista.
Ohje
Riipputelineiden kiinnitysrakenteiden
sijoitus katolla suunnitellaan siten, että
koko julkisivujen alue (myös päädyt)
voidaan kattavasti huoltaa 3–6 metriä
pitkällä telinesillalta. Kannatusköysien
tielle tulevat kiinteät esteet pollarien sijoituksessa
otetaan huomioon siten,
että köysi pollarilta räystäälle voidaan
kuljettaa suoraviivaisesti ilman esteen
aiheuttamaa mutkaa.
5.3.7
Nuohous tulee voida suorittaa helposti ja turvallisesti.
Ohje
Piippu varustetaan piipputikkailla, kun
nousukorkeus ylittää 1200 mm. Kun
nousukorkeus ylittää kahdeksan metriä,
piipputikas varustetaan turvakiskolla.
Korkean piipun tikas varustetaan
myös selkäsuojuksella tai pysähdystasoilla,
ensimmäinen asennetaan
10 metrin korkeudelle ja seuraavat
6 metrin välein.
Piipputikkaalla varustetun savupiipun
päälle tehdään vähintään 1100 mm korkea
avokaide.
Korkean piipun huippuun tehdään tarkoituksenmukainen
työtaso ja muuhun
piippuun noin 250 x 400 mm askeltasot
siten, että kaikki hormit pystytään
nuohoamaan tukevilta jalansijoilta.
Putoaminen työtasolta piippuun estetään
sopivalla tavalla. Yli 500 x 500
mm suuruinen hormi varustetaan yläpäästään
lävistäjän suuntaisella terästangolla
ja yli 1000 x 1000 mm suuruinen
hormi kahdella ristikkäisellä lävistäjien
suuntaisella terästangolla.
5.4 Pääsy ilmanvaihto- ja hissikonehuoneisiin
5.4.1
Kulku ilmanvaihto- ja hissikonehuoneeseen sekä muiden vastaavien
laitteiden luo järjestetään portain, porrastikkain taikka muuta
turvallista järjestelyä käyttäen.
Ohje
Porrastikkaan vapaa leveys on vähintään
450 mm ja kaltevuus on enintään
70°, mieluiten noin 60°. Porrastikkaassa
on käsijohteet sekä tasoaskelmat,
joiden etenemä on vähintään 100 mm
ja nousu enintään 250 mm. Yli kolmen
metrin nousu edellyttää 600 mm pitkää
ja porrastikkaan levyistä lepotasoa.
Porrastikas voi olla tyypiltään saranoitu,
siirrettävä tai irrotettava ja se
tulee voida kiinnittää työn ajaksi.
Tavarankuljetuksen vaatimat toimet ja
mitoitus suunnitellaan tapauskohtaisesti.
Selostus
Riipputelineisiin sovelletaan valtioneuvoston
päätöstä koneturvallisuudesta
(1314/1994).
23
5.5.4
Kuormauslaituri ja -luiska tulee mitoittaa kuormien koko ja tavaraliikenteen
määrä huomioon ottaen. Kuormauspaikan tulee olla turvallinen
ja tarkoituksenmukainen.
Ohje
Kuormauspaikka suunnitellaan ja rakennetaan
siten, että tavarat voidaan
yleensä siirtää samassa tasossa kuormasta
rakennukseen ja päinvastoin.
Kuormauspaikan sisätila valaistaan
riittävästi, jotta vastavalo ulos peruutettaessa
ei heikennä näkyvyyttä.
Kuormauslaiturilta järjestetään työntekijän
uloskäyntimahdollisuus joko
portain tai tikkain myös silloin, kun
kuormauspaikat ovat täynnä. Kuormauslaiturille
ei rakenneta kaiteita, jotka
haittaavat purkua tai kuormausta.
5.5 Ajoneuvo- ja tavaraliikenteen järjestäminen
5.5.1
Rakennuksen ja sen pihan ajoneuvoliikennealueet tulee suunnitella
ja rakentaa turvallisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi.
Ohje
Ajoneuvoliikenteen järjestelyissä noudatetaan
kohdan 3.8.1 määräyksiä ja
ohjeita, soveltuvin osin myös rakennukseen
sijoitetuissa pysäköintitiloissa.
Kun ajoneuvoliikenteen ovi tai portti
on syvennyksessä tai katveessa, liikenneturvallisuus
varmistetaan peilein,
varoitusmerkein tai muin sopivin järjestelyin.
5.5.2
Rakennuksen ja pihamaan ajoneuvo- ja tavaraliikennettä välittämään
tarkoitettujen kuljetusvälinereittien, ovien ja porttien yhteyteen
on varattava jalankulkijaa varten turvallinen ja merkitty kulkutie,
mikäli jalankulku näiden kautta on tarpeen.
Ohje
Jos ajoportin tai -oven kautta tapahtuvaa
jalankulkua voidaan pitää käytön
luonteen huomioonottaen riittävän turvallisena,
ei erillinen käyntiovi ole tarpeen.
5.5.3
Rakennuksen tavarahuolto tulee suunnitella ja rakentaa turvalliseksi
ja tarkoituksenmukaiseksi.
Ohje
Rakennuksen tavarahuollon väylät tehdään
tavarakuormien helppoa liikuttamista
ja rullattavuutta silmällä pitäen.
Lattiapintojen materiaalit valitaan siten,
että niiden kitka on tarkoitukseensa
riittävä.
Tavarahuollon luiskien suunnittelussa
otetaan huomioon rullattavan tavaran
mahdollinen karkaaminen. Pitkälle
luiskalle suunnitellaan lepotasoja, joille
tavara voidaan lepohetken ajaksi
pysäyttää.
LIITE 24
Maankäyttö- ja rakennuslaki
132/1999
– – –
117 §
Rakentamiselle asetettavat vaatimukset
Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja
maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden
vaatimukset.
Rakennuksen tulee sen käyttötarkoituksen edellyttämällä
tavalla täyttää rakenteiden lujuuden ja vakauden, paloturvallisuuden,
hygienian, terveyden ja ympäristön, käyttöturvallisuuden,
meluntorjunnan sekä energiatalouden ja lämmöneristyksen
perusvaatimukset (olennaiset tekniset vaatimukset).
Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa,
huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin
rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden
käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut.
Korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen
ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus
aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta rakennuksen
käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset
olonsa heikentyä.
Rakentamisessa tulee lisäksi muutoinkin noudattaa hyvää
rakennustapaa.
118 §
Rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaaliminen
Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja
muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen
tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei
historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia
tai kaupunkikuvaa turmella.
– – –
rakentamisessa koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta.
Perusasiakirjassa mainittuihin ryhmiin Sähkökuolemat
ja sähköiskut, Räjähdykset sekä Ajoneuvon
liikkeestä johtuvat onnettomuudet liittyviä
riskejä säännellään Suomessa lähinnä sähköturvallisuuslain,
lain räjähdysvaarallisista aineista,
kemikaalilain, painelaitelain, lain yleisistä teistä
sekä lain yksityisistä teistä nojalla annetuin
säännöksin.
Seuraavassa on julkaistu keskeisimpiä F2:ssa käsiteltyjä
riskejä sääteleviä laki- ja asetustekstejä.
– – –
113 §
Rakennus
Rakennus on asumiseen, työntekoon, varastointiin tai muuhun
käyttöön tarkoitettu kiinteä tai paikallaan pidettäväksi
tarkoitettu rakennelma, rakenne tai laitos, joka ominaisuuksiensa
vuoksi edellyttää viranomaisvalvontaa turvallisuuteen,
terveellisyyteen, maisemaan, viihtyisyyteen,
ympäristönäkökohtiin taikka muihin tämän lain tavoitteisiin
liittyvistä syistä.
Rakennuksena ei kuitenkaan pidetä kooltaan vähäistä ja
kevytrakenteista rakennelmaa tai pienehköä laitosta, ellei
sillä ole erityisiä maankäytöllisiä tai ympäristöllisiä vaikutuksia.
– – –
13 §
Suomen rakentamismääräyskokoelma
– – –
Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat velvoittavia.
Ohjeet sen sijaan eivät ole velvoittavia, vaan muitakin
kuin niissä esitettyjä ratkaisuja voidaan käyttää, jos ne täyttävät
rakentamiselle asetetut vaatimukset.
Rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uuden
rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä
määräyksiä sovelletaan, jollei määräyksissä nimenomaisesti
määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen
laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti
muutettava käyttötapa edellyttävät.
Säännöksiä
EY:n rakennustuotedirektiiviin liittyvän perusasiakirjan
osassa 4 Käyttöturvallisuus lueteltujen
käyttöturvallisuusriskien hallintaa säännellään
Suomessa maankäyttö- ja rakennuslain perusteella,
muun muassa Suomen rakentamismääräyskokoelman
eri osissa.
Perusasiakirjassa mainittuihin ryhmiin Kaatuminen
ja putoaminen, Suoranaiset iskut ja Palovammat
liittyviä riskejä säädellään myös pelastustoimilain
ja työterveyslain perusteella. Rakennusten
rakentamista, korjaamista ja kunnossapitotyötä
koskee lisäksi asetus turvallisuutta ja terveyttä
Maankäyttö- ja rakennusasetus 25
895/1999
51 §
Asuinrakennus
Asuinrakennuksen sijoittelussa ja rakennuksen tilojen järjestelyssä
sekä muussa asuntosuunnittelussa on erityisesti
otettava huomioon ympäristötekijät ja luonnonolosuhteet.
Asuinhuoneen tulee saada riittävästi luonnonvaloa.
Asumiseen tarkoitettujen tilojen tulee olla tarkoituksenmukaisia
ja viihtyisiä. Asuntosuunnittelulla tulee edistää asumiseen
tarkoitettujen tilojen toimivuutta sekä soveltuvuutta
erilaisiin ja muuttuviin asumistarpeisiin.
Asuntosuunnittelusta annetaan tarkempia säännöksiä Suomen
rakentamismääräyskokoelmassa.
52 §
Työtilat
Työtilat tulee suunnitella tarkoituksenmukaisiksi ja turvallisiksi.
Työtilojen suunnittelussa noudatetaan soveltuvin osin
asuntosuunnittelulle asetettuja asuinhuonetta koskevia vaatimuksia.
Työhuoneen valoisuus saadaan järjestää myös toisen
tilan kautta tulevalla välillisellä luonnonvalolla. Valaistus
voidaan myös järjestää osaksi tai kokonaan keinovalolla,
jos se toiminnan laatu huomioon ottaen on perusteltua.
Asemakaavassa voidaan sallia työhuoneen sijoittaminen
maanpinnan alapuolelle. Työtilan suunnittelussa on tällöin
kiinnitettävä erityistä huomiota ilmanvaihdon riittävyyteen,
uloskäytävien turvallisuuteen ja valaistukseen, tarpeellisten
varajärjestelmien tarkoituksenmukaisuuteen sekä työtilan
viihtyisyyteen.
Työtiloista ja niiden suunnittelusta säädetään lisäksi työturvallisuuslaissa
(299/1958).
53 §
Liikkumisesteetön rakentaminen
Hallinto- ja palvelurakennuksen sekä muussa rakennuksessa
olevan sellaisen liike- ja palvelutilan, johon tasa-arvon
näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekä
näiden rakennuspaikan tulee soveltua myös niiden henkilöiden
käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin toimia on
rajoittunut.
Asuinrakennuksen ja asumiseen liittyvien tilojen tulee rakennuksen
suunniteltu käyttäjämäärä ja kerrosluku sekä
muut olosuhteet huomioon ottaen täyttää liikkumisesteettömälle
rakentamiselle asetetut vaatimukset.
Työtiloja sisältävän rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa
tulee työn luonne huomioon ottaen huolehtia siitä,
että myös 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on tasaarvon
näkökulmasta riittävät mahdollisuudet työntekoon.
Liikkumisesteettömästä rakentamisesta annetaan tarkempia
säännöksiä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa.
– – –
50 §
Rakennuksen olennaiset tekniset vaatimukset
Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että sen
olennaiset tekniset vaatimukset täytetään ja voidaan tavanomaisella
kunnossapidolla säilyttää rakennuksen suunnitellun
käyttöiän ajan.
Rakennusta koskevat olennaiset tekniset vaatimukset ovat
seuraavat:
1) Rakenteiden lujuus ja vakaus. Rakennukseen rakentamisen
ja käytön aikana kohdistuvat kuormitukset eivät saa aiheuttaa
sortumista eivätkä lujuutta tai vakautta haittaavia
muodonmuutoksia. Kuormitukset eivät myöskään saa
vaurioittaa rakennuksen muita osia tai rakennukseen
asennettuja laitteita tai kiinteitä varusteita. Rakenteisiin ulkoisesta
syystä johtuva vaurio ei saa olla suhteeton sen
aiheuttaneeseen tapahtumaan verrattuna.
2) Paloturvallisuus. Rakennuksen kantavien rakenteiden
tulee palon sattuessa kestää niille asetetun vähimmäisajan.
Palon ja savun kehittymisen ja leviämisen rakennuksessa
tulee olla rajoitettua. Myös palon leviämistä lähistöllä oleviin
rakennuksiin tulee rajoittaa. Rakennuksessa olevien henkilöiden
on voitava palon sattuessa päästä poistumaan rakennuksesta
tai heidät on voitava pelastaa muulla tavoin.
Myös pelastushenkilöstön turvallisuus on rakentamisessa
otettava huomioon.
3) Hygienia, terveys ja ympäristö. Rakennuksesta ei saa aiheutua
hygienian tai terveyden vaarantumista syistä, jotka
liittyvät erityisesti myrkyllisiä kaasuja sisältäviin päästöihin,
ilmassa oleviin vaarallisiin hiukkasiin tai kaasuihin, vaaralliseen
säteilyyn, veden tai maapohjan saastumiseen tai
myrkyttymiseen, jäteveden, savun taikka kiinteän tai
nestemäisen jätteen puutteelliseen käsittelyyn taikka rakennuksen
osien tai sisäpintojen kosteuteen.
4) Käyttöturvallisuus. Rakennuksen käyttöön ja huoltoon
ei saa liittyä sellaista onnettomuuden uhkaa, kuten
liukastumis- putoamis-, törmäys-, palo-, sähkö- tai
räjähdystapaturman vaaraa, jota ei voida pitää hyväksyttävänä.
5) Meluntorjunta. Melu, jolle rakennuksessa tai sen lähellä
olevat altistuvat, tulee rajoittaa tasolle, joka ei vaaranna terveyttä
ja antaa mahdollisuuden nukkua, levätä ja työskennellä
hyväksyttävissä olosuhteissa.
6) Energiatalous ja lämmöneristys. Rakennuksen ja sen lämmitys-,
jäähdytys- ja ilmanvaihtolaitteiden tulee ilmasto-olot
ja rakennuksen käyttäjät huomioon ottaen olla sellaisia, että
energiankulutustaso rakennusta ja mainittuja laitteita käytettäessä
jää alhaiseksi.
Edellä 2 momentissa säädetyt vaatimukset koskevat yleisesti
ennakoitavissa olevia kuormituksia ja vaikutuksia.
Rakentamisen olennaisista teknisistä vaatimuksista talonrakentamisessa
annetaan tarkempia säännöksiä Suomen
rakentamismääräyskokoelmassa.
Rakennuksessa harjoitettavan toiminnan ympäristönsuojelullisista
edellytyksistä on voimassa, mitä niistä erikseen
säädetään.
54 § 26
Kokoontumistilat
Kokoontumistilaa koskevassa rakennusluvassa tai toimenpideluvassa
vahvistetaan kyseisessä tilassa samanaikaisesti
sallittujen henkilöiden enimmäismäärä. Tätä osoittava ilmoitus
on kiinnitettävä näkyvälle paikalle kokoontumistilaan.
Jos palo- tai henkilöturvallisuuden kannalta on tarpeen, kunnan
rakennusvalvontaviranomainen voi päättää asiasta ja tarvittavista
varotoimenpiteistä muutoinkin kuin rakennus- tai
toimenpideluvan yhteydessä.
Kokoontumisalueiden katsomoista sekä kokous-, näyttelytai
yleisöteltoista ja muista vastaavista rakennelmista on
soveltuvin osin voimassa, mitä kokoontumistilasta säädetään.
Mitä 53 §:n 1 momentissa säädetään, koskee myös kokoontumistilaa
ja kokoontumisaluetta.
55 §
Ekologiset näkökohdat rakentamisessa
Rakennukselle asetettuja vaatimuksia sovellettaessa tulee
ottaa huomioon rakennuksen käytön aikaiset ympäristövaikutukset
niin, että rakennus on sen käyttötarkoituksen
edellyttämällä tavalla ekologisilta ominaisuuksiltaan kestävä.
Rakennusta suunniteltaessa tulee tarpeen mukaan selvittää
rakennusmateriaalien ja -tarvikkeiden aiheuttama rakennuksen
elinkaaren aikainen ympäristörasitus. Erityistä
huomiota tulee kiinnittää rakennusosien ja teknisten järjestelmien
korjattavuuteen ja vaihdettavuuteen.
Rakentamista sekä rakennuksen tai sen osan purkamista koskevassa
lupahakemuksessa tai ilmoituksessa on esitettävä
selvitys rakennusjätteen määrästä ja laadusta sekä sen
lajittelusta, jollei jätteen määrä ole vähäinen. Hakemuksessa
tai ilmoituksessa on erikseen ilmoitettava terveydelle tai
ympäristölle vaarallisesta rakennus- tai purkujätteestä ja sen
käsittelystä.
Rakennuksen ja rakennusosien suunniteltu käyttöikä otetaan
huomioon rakennusta varten laadittavassa käyttö- ja huolto-
ohjeessa.
– – –
66 §
Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje
Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje on laadittava, jollei erityisestä
syystä muuta johdu, rakennusta varten, jota käytetään
pysyvään asumiseen tai työskentelyyn. Sama koskee
tällaisen rakennuksen sellaista korjaus- ja muutostyötä, joka
on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, ja soveltuvin
osin korjaus- ja muutostyötä, joka muutoin edellyttää
rakennuslupaa.
Käyttö- ja huolto-ohje sisältää rakennuksen käyttötarkoitus
ja rakennuksen ominaisuudet sekä rakennuksen ja sen
rakennusosien ja laitteiden suunniteltu käyttöikä huomioon
ottaen tarvittavat tiedot rakennuksen asianmukaista käyttöä
ja kunnossapitovelvollisuudesta huolehtimista varten.
Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeesta annetaan tarkempia
säännöksiä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa.
– – –
83 §
Rakennustyön haittojen välttäminen
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava katualueen
tai muun yleisen alueen sekä kunnallisteknisten ja näitä vastaavien
laitteiden varjelemisesta vahingolta ja vahinkojen
korjaamisesta. Rakennusluvassa tai rakennustyön aikana
voidaan määrätä haittojen välttämiseksi tarpeellisista toimenpiteistä.
Lisäksi rakennusluvassa tai rakennustyön aikana voidaan
määrätä työmaan aitaamisesta, suojarakenteista henkilö- ja
omaisuusvahinkojen estämiseksi, toimenpiteistä liikenne- ja
muiden häiriöiden välttämiseksi sekä rakennustyön järjestämisestä
niin, ettei työmaasta aiheudu kohtuutonta haittaa
naapureille ja ohikulkijoille.
84 §
Osoitemerkintä
Rakennuksen omistajan tulee asettaa kadulta, muulta liikenneväylältä
ja tontin sisäiseltä liikennealueelta näkyvään paikkaan
rakennuksen ja porrashuoneen tunnusta ilmaiseva numero
tai kirjain sen mukaan kuin kunta on asiasta päättänyt.
Osoitemerkinnän tulee opastaa myös hälytys- ja huoltoajoa
sekä muuta liikennöimistä kiinteistölle.
– – –
Pelastustoimilaki 561/1999 27
23 §
Rakennusten ja laitteiden käyttöturvallisuus
Rakennus, rakennelma ja sen ympäristö on suunniteltava,
rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, että tulipalon syttymisen
tai leviämisen vaara on vähäinen ja että pelastustoiminta
on onnettomuuden sattuessa mahdollista.
Rakennuksen omistajan ja haltijan yleisten tilojen osalta
sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta
on huolehdittava, että:
1)viranomaisten määräämät tai säädöksissä vaaditut sammutus-,
pelastus- ja torjuntakalusto, sammutus- ja pelastustyötä
helpottavat laitteet, palonilmaisulaitteet ja
hälytyslaitteet sekä muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat
laitteet, poistumisteiden opasteet ja turvamerkinnät
sekä väestönsuojien varusteet ja laitteet ovat toimintakunnossa
ja ne huolletaan ja tarkastetaan, siten kuin
pelastustoimesta vastaava ministeriö tarvittaessa määrää;
2)tulisijat ja savuhormit nuohotaan; sekä
3)ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot huolletaan ja puhdistetaan
määrävälein.
– – –
31 §
Erityiset turvallisuusvaatimukset
Asunnoissa sekä majoitus- ja hoitolaitostiloissa on oltava
riittävä määrä palovaroittimia tai suojaustasoltaan vähintään
vastaavia laitteita.
Pelastustoimiasetus 857/1999
16 §
Rakennusten turvallisuus
Rakennuksen uloskäytävät sekä pelastustiet, joilla tarkoitetaan
hälytysajoneuvoille varattua ajotietä tai -yhteyttä lähelle
rakennusta, on pidettävä aina esteettöminä. Pelastustiet on
merkittävä.
Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa, joka lisää
tulipalon vaaraa tai vaikeuttaa tulipalon sammuttamista, ei
saa tarpeettomasti säilyttää ullakoilla, kellareissa, rakennusten
alla tai rakennuksen välittömässä läheisyydessä.
Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä
ei saa säilyttää mitään tavaraa. Palavien nesteiden
ja kaasujen, räjähteiden ja muiden vastaavien aineiden säilyttämisestä
säädetään erikseen.
Työturvallisuuslaki 299/1958 28
28 §
Putoamis-, kaatumis- ja hukkumisvaara
Sellaisissa paikoissa, joissa työntekijät työtä suorittaessaan
tai liikkuessaan saatavat pudota taikka esineet pudotessaan
tai kaatuessaan voivat heitä vahingoittaa, tulee työn laatuun
katsoen olla tarkoituksenmukaisia kaiteita, aitauksia, suojakatoksia
tai muita turvallisuuslaitteita. Työntekijöille on järjestettävä
turvallinen pääsy työskentelypaikoille. Lattiat, portaat
ja käytävät on pidettävä sellaisessa kunnossa, ettei
liukastumis- tai kompastumisvaaraa ole. (16.1.1987/27)
– – –
40 b § (16.1.1987/27)
Eräiden muiden kuin työnantajien velvollisuudet
Sen, joka korvausta vastaan luovuttaa työhuonetta, tuotantotilaa,
työmenetelmää tai työssä käytettävää konetta tai laitetta
koskevan suunnitelman, on suunnitelman kohteen
ilmoitetun käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla huolehdittava
siitä, että suunnitelmassa on otettu huomioon työsuojelua
koskevat säännökset ja määräykset.
– – –
43 a §
Rakentamista koskevia lisävelvoitteita
Edellä 40 b §:ssä tarkoitetussa rakentamista koskevassa
suunnitelmassa on tarpeellisessa laajuudessa otettava huomioon
myös sitä toteuttavien työntekijöiden terveys ja turvallisuus.
(11.6.1993/509)
Pääurakoitsijan asemassa oleva työnantaja on velvollinen
huolehtimaan yhteisellä rakennustyömaalla turvallisuuden
ja terveyden kannalta tarpeellisesta yleisjohdosta ja osapuolten
välisestä yhteistoiminnasta, toimintojen yhteensovittamisesta
sekä työmaa-alueen yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä.
Ellei työmaalla toimi pääurakoitsijan asemassa olevaa
työnantajaa, kuuluvat nämä velvollisuudet rakennuttajalle
tai muulle, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta.
(10.1.1997/11)
– – –
9 a § (16.1.1987/27)
Työympäristön ja työn suunnittelu
Suunniteltaessa työympäristön rakenteita, työtiloja, työmenetelmiä,
tuotantomenetelmiä sekä työssä käytettäviä koneita
ja työvälineitä on huolehdittava siitä, että työ voidaan
suorittaa turvallisesti ja aiheuttamatta haittaa työntekijän ruumiilliselle
tai henkiselle terveydelle.
Työtilaa suunniteltaessa, rakennettaessa tai muutettaessa on
myös huolehdittava siitä, että työtilan tilavuus, ilmanvaihto,
valaistus, melutaso sekä muut olosuhteet tulevat vastaamaan
tässä laissa asetettuja vaatimuksia. Erityisesti on huolehdittava
siitä, että työpaikan sisäinen järjestely sekä koneiden
ja laitteiden sijoittelu mahdollistavat työn turvallisen suorittamisen.
– – –
11 §
Työhuoneen rakenteet ja tilavuus
Työhuoneen rakenteiden ja materiaalien tulee olla turvallisia
ja terveellisiä sekä käsiteltävissä kunnostettavissa ja
puhdistettavissa turvallisesti. (29.1.1993/144)
– – –
13 §
Valaistus
Työpaikalla tulee olla riittävä ja sopiva valaistus, erittäinkin
niissä kohdissa, joissa työntekijän on työskenneltävä tai
liikuttava. Mikäli olosuhteet niin vaativat, on tärkeimmille
poistumisteille järjestettävä tarpeellinen varavalaistus. Työpaikkaan
liittyvällä alueella tulee tarvittaessa olla riittävä
ulkovalaistus.
Työpaikkana käytettävässä ikkunattomassa rakennuksessa
tai rakennuksen osassa tulee tarpeellisen valaistuksen saaminen
olla turvattu siinäkin tapauksessa, että varsinainen
valaistusjärjestelmä joutuu epäkuntoon.
– – –
Nosto- ja siirtotyöt sekä työpaikan liikenne
27 a § (16.1.1987/27)
Tavaran kuljetus, käsittely ja varastointi on suunniteltava ja
järjestettävä siten, että nosto- ja siirtolaitteiden tai siirrettävän
tavaran liikkeiden työntekijöille aiheuttamat vaaratekijät
voidaan torjua tehokkaasti. Kuljetuksia ja liikkumista varten
on varattava riittävästi tilaa ja huolehdittava turvallisuuden
varmistamiseksi tarpeellisesta näkyvyydestä.
Kuormauslaiturit ja -sillat sekä ajoluiskat on mitoitettava
kuljetettavien kuormien sekä käytettävien siirto- ja kuljetusvälineiden
mukaan. Kuormauslaiturilta on oltava ainakin
yksi turvallinen poistumistie sekä tarpeellinen määrä kulkuteitä.
Työntekijöiden putoamisvaara on tarvittaessa estettävä
kaiteilla tai muilla vastaavilla suojalaitteilla. (29.1.1993/
144)