Eristyslasit

Eristyslasi tarkoittaa lasia, jonka avulla sisätila voidaan eristää esimerkiksi ulkopuoliselta melulta. Tyypillisesti eristyslaseja käytetään lämmön ja melun eristeenä, suojana auringolta ja lämmöltä, murtosuojana ja palosuojana. Eristyslasi on elementti, joka muodostuu kahdesta tai useammasta lasilevystä ja niiden välitilasta. Elementti on liimattu reunoistaan yhteen niin, että lasien väliin jäävä tila on ilmatiivis. Välitila on täytetty joko kuivalla ilmalla tai kaasuseoksella.

Käyttökohteet
Eristyslasi sopii käytettäväksi niin julkisissa- kuin tuotantotiloissakin. Se sopii kaikkiin puu-, metalli- ja PVC-ikkunoihin ja oviin. Tyypillisimpiä käyttökohteita ovat ikkunan sisäpuitteet, kiinteät ikkunat, kattolasitukset, näyteikkunat, viherhuonelasitukset, liikkuvat kalustot jne.

Eristyslasi rakenne ja jaottelu
Eristyslasit jaotellaan 2-, 3- ja 4-lasisiin elementteihin. Kertaisuus riippuu ensisijaisesti lämmöneristysvaatimuksesta. Elementtien paksuus on riippuvainen kertaisuudesta, käytetyistä välilistojen vahvuuksista sekä lasin paksuudesta. Eristyslasien yleisin tyyppi on 2K3-12, jossa on 2 kertaisuuden tunnus, 3 on lasin vahvuus millimetreinä ja 12 on välilistan paksuus. Eristyslasin raaka-aineena voidaan käyttää lähes kaikkia eri lasityyppejä. Esimerkiksi haluttaessa hyvää lämmöneristystä, käytetään metallipinnoitteisia selektiivilaseja, joissa on kaasutäyttö. Yleisimpiä välilistojen leveyksiä ovat 6, 9, 12 ja 15.

Koko ja muoto
Eristyslasit voidaan mittojensa puolesta tilata kohteen vaatimusten mukaisesti. Maksimimitat ovat suurinpiirtein 2,7 m x 5,0 m. Erikoistilauksesta on saatavana myös suurempia elementtejä. Muodoltaan lasi voi olla suorakaide tai muu geometrinen muoto. Myös kaarevapintaisia elementtejä voidaan valmistaa.

Selektiivilasi: Erityslasin toinen pinta voi olla energiansäästölasia, jonka pinnalla metallioksidikerroksia. Näiden kerrosten ansiosta pitkäaaltoinen lämpösäteily heijastuu lasinpinnalta pois; selektiivilasi päästää kuitenkin lyhytaaltoisen säteilyn lävitseen. Selektiivilasi on siis suunniteltu päästämään ulkoa tuleva auringonpaiste sisään, ja samalla minimoimaan lämmön karkaamisen sisätiloista.

Hyvän lämmöneristyskykynsä ansiosta selektiivilasi ei myöskään huurustu kylminäkään vuoden aikoina. Ikkunasta ei myöskään tule vedon tunnetta, koska selektiivilasin pintalämpötila on normaalia ikkunalasia korkeampi.

Kaasut

Eristyslasien valmistuksessa välitiloissa voidaan käyttää ilman asemasta myös muita kaasuja. Niillä voidaan muun muassa parantaa eristyslasin lämmöneristävyyttä tai ääneneristävyyttä.

Täytekaasut diffusoituvat hitaasti pois. Diffuusionopeus ei ole vakio ja on siksi erittäin hankala todeta. Diffuusionopeuteen vaikuttavat lämpötilat, kaasu sekä tiivistysmassan tyyppi. Tehdyissä kokeissa ja testauksissa paras tulos on saatu valmistamalla eristyslasi kaksivaihetiivistyksellä PIB- ja polysulfidimassalla. Virallisesti suoritetun testin mukaan TPS-BU-menetelmällä kaasun täyttöaste ja sen pysyvyys välitilassa on huomattavasti parempi kuin perinteisen alumiinivälilistallisen eristyslasielementin.

Alla on muutama yleisimmin käytetty kaasulaji:

Argon (Ar) on ilmakehästä nesteyttämällä erotettava jalokaasu, joka parantaa lämmöneristävyyttä ja on edullinen hintatasoltaan.

Krypton (Kr) on ilmakehästä nesteyttämällä erotettava jalokaasu, joka parantaa lämmöneristävyyttä vähän enemmän kuin argon, mutta on huomattavasti harvinaisempi ja kalliimpi jalokaasu.